torstai 28. syyskuuta 2017

Kuvanlukutaitoa Simbergin Kuoleman puutarhassa viipyillen


Millaista olisi tehdä oppilaiden kanssa sarjakuvaa vaikkapa Hugo Simbergin Kuoleman puutarhan äärellä vietetyn kokemushetken jälkeen? Tässä Lue kuvaa -blogipostauksessa pääset kurkistamaan Loviisan ja Linnean työskentelyyn ja työskentelyyn kuvataideopettaja Aura Kotkavirran ohjauksessa. 

Edellisestä blogipostauksestamme voit lukea mistä Lue kuvaa -projektissa on kyse ja miten voit edistää kuvanlukutaitoa omassa opetuksessasi.

Virittäytyminen työskentelyyn

Näytin Linnealle ja Loviisalle kolmea kuvaa joista he voisivat valita yhden lähtökohdan sarjakuvalle. Kuvat olivat Hugo Simbergin Kuoleman puutarha ja Haavoittunut Enkeli sekä Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. He päätyivät tekemään sarjakuvan Kuoleman puutarhasta. Molemmille teos oli entuudestaan tuttu. 

Kerroin heille maalauksen taustaa ja sen merkityksiä. Kerroin myös vähän Hugo Simbergistä. Kuoleman puutarhassa Simbergin jälki on usein hyvinkin sarjakuvamainen. Veikkaan että sen vuoksi heidän oli helppo nähdä se työnsä lähtökohtana. 

Kokemisesta ja tulkinnasta tuottamiseen

Jostain syystä tytöt kokivat maalauksen huvittavana ja teos sai heidät miettimään hyvinkin villejä tarinoita. Pyysin heitä miettimään Simbergin ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä, luurangoista jotka hoitavat taivaallista puutarhaa. Miten he voisivat tuoda tämän aiheen tai sen ajatukset nykyaikaan ja poimia siihen asioita omasta elämästään?  


Sarjakuvan toteuttamiseen välineet:  

  • hyviä, paksuja akvarellipapereita (200g) 
  • kopiopaperia luonnosteluun  
  • lyijykyniä 
  • erikokoisia akvarellisiveltimiä 
  • puisia grillitikkuja musteella piirtämiseen  
  • Indian Ink- mustetta, joka on perinteinen sarjakuvan piirtämiseen käytetty muste. Kuivuessaan se muuttuu vedenpitäväksi, joka mahdollistaa huolettoman värien kanssa työskentelyn piirtämisen jälkeen. Sitä ei pidä sekoittaa kiinalaiseen tussiin, joka ei ole vedenpitävä  
  • nestemäisiä akvarellivärejä. Niiden värisävyt ovat usein aivan erityisen kirkkaita ja niitä on mukavampi sekoittaa kuin vesivärinappeja. 
  • astioita värien sekoittamiseen ja vedelle  

Tuottamisen eteneminen

  1. Lapset halusivat tehdä sarjakuvan yhdessä toisen kanssa. He suunnittelivat juonta ja piirsivät lyijykynillä luonnoksia noin 15 minuuttia. En puuttunut suunnitteluun juurikaan, muistutin vain jossain kohtaa että ruutuja kannattaa tehdä tähän työhön alle kymmenen. Tehtävään oli varattu aikaa rajallisesti, noin 4 tuntia. Työ toteutettiin melko suureen kokoon ja perinteisemmästä kirjan muodosta poiketen yhdelle kokonaiselle suurelle paperiarkille. Luonnostelun aikana hahmottelin arkille viisi heidän toivomansa kokoista ruutua. 
  2. Kopiopaperille tehtyjen suunnitelmien ja niiden läpikäymisen jälkeen he hahmottelivat sarjakuvan teksteineen lyijykynillä arkille, ja vahvistivat sen jälkeen tekemänsä jäljen Indian ink- musteella. Keskustelu soljui tekemisen lomassa ja kopiopaperille tehty suunnitelma sai vielä lisää pieniä hauskoja yksityiskohtia. Molemmat antoivat hyvin tilaa toisen ajatuksille ja mielipiteille. 
  3. Pidimme musteen käytön jälkeen tauon, sen on oltava täysin kuivaa akvarelliväreillä työskentelyn alkaessa. 
  4. Värien esiin ottaminen ja niillä työskentelyn aloittaminen oli selvästi iloinen ja helpottunut hetki juonen miettimisen ja tarkkojen yksityiskohtien piirtämisen jälkeen. Värittäminen sujui vaivattomasti ja tytöt tekivät väritettävien alueiden suhteen järkevän työnjaon, jokainen ruutu sai värin kerrallaan, sävyt pysyivät näin samanlaisina kaikissa kohdissa.

Oman kuvan tuottaminen syventää tulkinta ja tekee ajattelun näkyväksi

Hugo Simberg, Kuoleman puutarha, 1896. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen.
Simbergin työt käsittelevät vaikeitakin asioita inhimillisesti. Niissä on rauhallinen ja lohdullinen tunnelma. Kuoleman puutarhasta tulee tunne, että kasvien hoitajilla on homma hanskassa

Tyttöjen versioissa taas tilanne riistäytyy käsistä, kasvit ottavat vallan ja syntyy pieni katastrofi. Tytöt pohtivat työssään omasta elämänpiiristään nousevia kysymyksiä: kun luuranko sanoo toiselle epäystävällisesti, tämä ottaa kännykän esiin ja ilahduttaa itseään sillä, että on saanut tykkäyksiä. Keskittyessään puhelimeen hän kuitenkin kaataa vettä yli ja kasvit villiintvät. Kukkakauppiaat suhtautuvat kaaokseen kumpikin omalla tavallaan: toista harmittaa ja toinen iloitsee, että siitä saa hyviä kuvia ehkäpä someen lähetettäväksi. 
Linnea ja Loviisa Lehtinen 2017.
Kuoleman puutarha Kuva: Aura Kotkavirta 

Työskentelyssä toteutuivat ilahduttavalla tavalla monet uuden opetussuunnitelman tavoitteet. Työskentelyn aikana ei vain tutustuttu aiheeseen ja tarkasteltu kuoleman teemaa ja symboliikkaa taiteessa, vaan pohdittiin myös omaa maailmankuvaa ja suhtautumista aiheeseen. Luurankojen kukkakaupassa eletään läpi arkielämän eettinen tilanne ja tytöt esittävät myös oman näkemyksensä siitä, millaiset valinnat edistävät hyvä elämää.

Koska aihe oli tyttöjen mielestä vähän synkkä, he halusivat tuoda siihen lohtua kirkkailla ja iloisilla väreillä. Työskentely antoi luontevan tilan puuhastelun lomassa pohtia haastavaakin aihetta.



Katso lyhyeltä videolta, mitä tytöt kertovat itse työstään





Vinkkejä:


Iloisin terveisin kouluttajat Salla Vainio ja Essi Ikonen sekä kuvisope Aura Kotkavirta




Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan




maanantai 11. syyskuuta 2017

Miten opettaa kuvanlukutaitoa kokonaisvaltaisesti?



Lue kuvaa -kuvanlukumalli kutsuu
dialogiin kuvan kanssa ja kuvan äärellä.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain.

"Kuvis on katsomusaine!" totesi eräs kuvataiteen opettaja kun keskustelimme taide- ja katsomusopetuksesta. Yhtälailla voisi ajatella, että uskonto on taideaine. Luovuus oman elämänkatsomusprojektin äärellä, kyky katsoa asioita eri näkökulmista sekä kyky tarkastella kriittisesti ympäröivää kulttuuria ovat keskeisiä nykypäivän uskonnonopetuksen tavoitteita.

Kun lähdimme valmistelemaan tämän vuoden koulutusteemaa monilukutaidosta, mietimme miten saisimme rakennettua sellaisen pedagogisen mallin, joka olisi helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ja jonka avulla kuitenkin olisi mahdollista pureutua kuviin syvälle, moniaistisesti ja eri tiedon aloja hyödyntäen.

Monilukutaitoa ja katsomusdialogia kaikilla aisteilla


Halusimme luoda materiaalin, joka ohjaa kokonaisvaltaiseen kuvanlukuprosessiin. Sellaiseen, joka antaa mahdollisuuden tutkia omaa sisäistä maailmaa ja muodostaa syvällinen suhde johonkin kuvan herättämään ilmiöön tai asiaan. Halusimme myös vahvistaa dialogista lähestymistapaa kuviin, sekä luoda tilaa moniääniselle katsomusdialogille oppilasryhmän kesken.

Kulttuuri-identiteetin rakentuminen, Räsänen 2015, s.211
Avuksi löytyi Turun yliopiston kuvataiteen didaktiikan yliopistonlehtori Marjo Räsäsen monilukumalli. Räsänen yhdistää monilukumallissaan useita kuvataiteen ja kulttuurintutkimuksen viitekehyksiä. Mallissa identiteettityö ja kulttuurikritiikki kietoutuvat yhteen. Samoin kuvien tulkinta ja tuottaminen nähdään rinnakkaisina, toisiaan tukevina prosesseina. Malli auttaa meitä tarkastelemaan oman makro- ja mikrokulttuuriemme vaikutuksia omaan elämäämme ja meitä ympäröivään maailmaan, sekä käymään dialogia erilaisista taustoista tulevien kanssa. Lähtökohtana on ajatus, että olemme kaikki monikulttuurisia.

Olemme muokanneet Räsäsen Monilukumallin pohjalta kuvien lukemisen karvalakkimallin, joka on helppo ottaa käyttöön minkä tahansa aineen oppitunneilla. Kuvan lukeminen on pilkottu kolmeen vaiheeseen: moniaistinen tarkastelu, kuvan taustaan syventyminen ja oman tulkinnan kuvallinen tuottaminen. Vaiheittainen eteneminen helpottaa kuvaan tutustumista, mutta ei ole välttämätöntä.

Tehtäviä voi myös varioida ja valikoida oppilasryhmän tarpeiden sekä oppimisen tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi koe ja kuvaile tehtäviä voi käyttää virittäytymiseksi johonkin opiskeltavaan teemaan menemättä sen syvemmälle itse virikkeenä toimivaan kuvaan. Lisäksi olemme tuottaneet yhteistyössä asiantuntijaopettajiemme kanssa muutaman malliesimerkin siitä, miten kuva voi toimia monialaisen työskentelyn jäsentäjänä ja kokoajana.



Koulujärjestelmämme on pitkään painottanut kirjallista ilmaisua. Kirjalliseen ilmaisuun, analyysiin ja tiedolliseen vastausten etsimiseen tottunut tarttuu ehkä helpoiten Lue ja tulkitse kohtaan. Se onkin tärkeä ja kiinnostava osa-alue, kun haluaa pureutua syvemmälle kuvan viesteihin. Lue kuvaa -gallerian kuvissa tähän vaiheeseen meitä johdattelee taidehistorioitsija ja symbolitututkija Liisa Väisänen, jonka tekstit ja ääninauhat kuvan symboliikasta vievät katsojan mielikuvitusta ja uteliaisuutta kutkuttavalle matkalle taideteokseen. 

Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa enemmän erilaisten viestinnän ja tietämisen tapojen merkitystä ja tasa-arvoisuutta. Koe ja kuvaile sekä Tuota kuvaa -vaiheissa eri aistit ja mielikuvitus toimivat oppimisprosessin tukena ja syventäjänä. Koe kuvaa -tehtävät houkuttelevat katsojan lempeästi sisälle kuvaan: tällä tasolla ei ole oikeita vastauksia eikä tarvitse osata mitään. Myöskään tuota kuvaa -vaiheessa ei ole oikeita vastauksia, sillä tavoitteena on luoda suhde johonkin sekä ilmaista tuota suhdetta ja omaa ajattelua ja kokemuksia siihen liittyen.

Kuitenkaan kuvien tuottaminen ei ole pois tiedollisesta oppimisesta. Lue ja tulkitse -vaihe eli tiedonhaku on tärkeä, jotta olisi jotain mihin muodostaa oma suhde. Omien kuvien tuottaminen auttaa myös oppilaita huomaamaan, miten tekniikka ja ilmaisukeinot sekä tekijän ja vastaanottajan taustat vaikuttavat kuvien sisältöön, havaitsemiseen ja tulkintaan. Oma tuottaminen siis syventää kuvan tulkintaprosessia ja edistää syväoppimista.



Omia ajatuksiaan ja oppineisuuttaan voi ilmaista vaikkapa meemin avulla.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain. Alkuperäinen kuva: Alberto Sciutto 1993. Kopio Michelangelon teoksesta Luominen. Kuva: Marco Perettto 
Interaktiivisessa Lue kuvaa -galleriassamme julkaistaan lokakuun alussa muutamia eurooppalaisen ja suomalaisen taiteen klassikkokuvia. Kuvat on valittu siten, että niistä aukeaa luontevasti uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisältöihin liittyviä teemoja. Niihin on koottu aiemmin blogissa esitetty pedagoginen kuvan lukemisen malli, sekä taustatietoa, joka auttaa pureutumaan syvemmälle kuvien viesteihin. Materiaalin tuottamiseen on osallistunut joukko taiteen asiantuntijoita sekä eri oppineiden opettajia.

Tehtävissä tutustutaan erilaisiin kuvailmaisun tapoihin sekä tarkastellaan erilaisia kuvantuottamisen tavoitteita. Tehtävät johdattavat oppilaita mm. pohtimaan kuvien roolia vallitsevien arvojen tukemisessa ja niiden vastustamisessa. Oppilaat voivat esimerkiksi harjoitella kuvanmuokkaustaitoja tuottamalla kantaa ottavia kuvia tai kulutuskäytäntöjä kritisoivia vastamainoksia. Kuvia tuottamalla oppilaat huomaavat, että myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin visuaalisen kulttuurin avulla. Kuvatulkinta edistää siis yhtä lailla kuvista nauttimista kuin kriittisen ajattelun kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta.

Seuraavissa blogeissamme pääset tutustumaan eri teoksiin ja niihin tekemiimme tehtäviin. Oikein hyvää syksyä kuvalukutaidon edistämisen parissa!

Linkkivinkit:

  1. Lue lisää Marjo Räsäsen monilukumallista: Visuaalisen kulttuurin monilukutaito. Edu.fi: OPS2016 lisämateriaalit.
  2. Täydennämme Lue kuvaa -materiaalikansiotamme pitkin syksyä. Poimi itsellesi mieluisimmat ja linkkaa helposti verkkolinkit kollegoille sosiaalisessa mediassa!

Kuvalähde: Räsänen, M.2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto. 

Terveisin Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Salla Vainio


Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan