Kymppiluokan uskonnon kurssi pyörähti taas käyntiin. Tavoitteenamme on tänä vuonna harjoitella
tulevaisuuden taitoja, innostaa oppilaita hahmottelemaan omia tulevaisuuden unelmia sekä tietenkin
oppia ja kerrata uskonnon sisältöjä. Kurssin lopussa järjestämme
yhdessä MAVA –linjan opiskelijoiden kanssa Uskontojen markkinat, jossa kaikki
pääsevät esittelemään jotain uskontoon liittyvää asiaa muille.
Taitojen opettelu aloitettiin hiljentymis- ja itsetuntemustaidoista.
Hiljentymisen ja kuuntelemisen taidot saavat koulumaailmaan liittyvissä keskusteluissa suhteellisen vähän huomiota,
vaikka toisaalta työrauha on suuri kysymys nykypäivän kouluissa. Päätimme, että
tällä kurssilla aloitamme jokaisen oppituntikokonaisuuden jollakin
rauhoittavalla ja hiljentymiseen painottuvalla työskentelyllä.
Ensimmäisellä kerralla käytimme lattiakuvakertomusta Viisi
leipää ja kaksi kalaa, jossa jokainen saa hiljentyä pohtimaan omia vahvuuksiaan
ja lahjojaan. Lattiakuvakertomuksia voisi luonnehtia toiminnalliseksi kerronnaksi,
siinä Raamatunkertomus toimii siltana osallistujan omiin elämänkysymyksiin.
Lopputuloksena on yhteinen kuva lattialla, jossa jokaisen oma tuotos –tässä
tapauksessa omien lahjojen leipäkori – on osa suurempaa kokonaisuutta.
Toisen oppitunnin aloitimme kahden minuutin
”seisomameditaatiolla”, jossa oppilaat pohtivat omia tärkeitä asioitaan ja
tulevaisuuden haaveitaan.
Hiljentymistehtävät herättivät oppilaissa pohdintaa siitä, miksi teemme jotain tällaista. Pääsimme kuitenkin niiden avulla sivuamaan Raamatun sisältöjä
sekä uskontojen hiljentymisperinteitä. Ja ainakin minusta tuntui siltä, että
toinen oppituntikokonaisuus oli jo huomattavasti ensimmäistä rauhallisempi,
mistä lie johtuikaan.
Ensi viikolla tapaamme isä Mitron Järvenpään ortodoksisessa
kirkossa. Oppilaat ovat tehneet hienoja kysymyksiä ja lupautuneet haastatelemaan Isä Mitroa sekä videoimaan haastattelun, odotan innolla!
Terveisin,
Essi
Uskonnonpedagoginen kouluttaja Agricolasta
On mielenkiintoista, miten paljon vastrintaa ensimmäisen tunnin toiminnallinen menetelmä sai osakseen. Uusi toimintakulttuuri vaatii varmasti aina aikaa, mutta tässä piti ihan opettajana itselleen tietoisesti sanoa useamman kerran, että tämä on nyt tärkeä asia, minä pysyn tässä, koska tässä tavoitellaan tärkeitä taitoja. Uutta OPSia ajatellen mietin tuntien jälkeen paljon sitä, mitä opettajat tulevat kohtaamaan, kun siirrytään opiskelemaan myös taitoja. Vastaansanojia on varmasti luvassa, mutta asia on tärkeä!
VastaaPoista