Konservatiivisia toiveita oppilailta ja vähemmän konservatiivisia piirroksia taululla

Miten se kaikki alkoikaan? Kirkkohistoriaa

• Edellisen kerran sisällön kertaus
• Kristinuskon historian päätapahtumat, syitä & seurauksia
• Tehtävä ATK -luokassa uskonpuhdistuksesta ja Portfoliotsekkaus

 

Edellisen kerran sisällön kertaus

Tunti alkaa oppilaiden valuessa luokkaan kuten tavallista aamuhaukotuksissa ja kännyköiden räpläilyllä. Otankin sitten Extemporee edellisen kerran aiheen kertaamisen kännyköitä käyttäen Socrativella, jonka edellisessä blogitekstissä esittelin. Kysymys: Mitkä ovat uskonnon ulottuvuudet - mistä näkökulmista uskontoa voi tarkastella? 

Vastausten sisältö tykin näytöllä osoittaa, että kaikki oppilaat eivät ole aiheessa ihan kartalla.Tämä on juuri vastausjärjestelmien pedagogisesti ehdoton ja upea etu. Väline opettajalle, jolla voi helposti ja vaivatta arvioida oppilaiden osaamista kurssien ja opetuksen aikana pelkän summatiivisen (päättöarvioinnin) sijaan. Saan tiedon kaikkien oppilaiden ymmärryksestä välittömästi, mitä ei viittaamista käyttäen saisi selville. Mitä voisin enää korjata tai kerrata sisällöissä kun kokeet olisivat ohi kurssin jälkeen, kun en oppilaita aineenopettajana näkisi enää ehkä loppulukuvuotena?

Kertaamme siis asiaa hieman lisää. Päätän havainnollistaa asiaa heikoimpia oppilaita auttaakseni. Edellisistä tunneista onkin jo viikko. Saan lainata kauniiden nuorten naisten käsilaukkuja ja huiveja pöydälle, jonka ympärillä olemme (opettajahan ei saa ilman lupaa koskea oppilaiden tavaroihin). Pyydän oppilaita nimeämään uskontoja viitaten. Versaget ja Gucchit vaihtuvat juutalaisuudeksi, buddhalaisuudeksi ja kristinuskoksi oppilaiden nopeiden ja innostuneiden valintojen raikuessa. Puhumme uskontojen tarkastelusta oppilaiden kertoessa moraalisia, opillisia ja pertinteestä nousevia esimerkkejä, joita kussakin (laukkujen edustamassa) uskonnossa esiintyy. Voimme siirtyä päivän aiheeseen.

Kristinuskon historian päätapahtumat, syitä & seurauksia

Tämän kerran tuntien pääkaareen päätän käyttää Preziä, joka on mielestäni powerpointin sulavampi ja visuaalisesti kauniimpi versio. Sivut rakennetaan kuin powerpointilla yksi kerrallaan, mutta esitys liikkuu nätisti zoomaten kohdasta toiseen. Sivuilta löytyy hyvät esittelyt, käyttöohjeet ja tilaa ilmaisille omille esityksille, jotka voi jakaa helposti tai tallentaa itselleen eri muodoissa. Prezin etuja visuaalisuuden lisäksi on videoiden ja linkkien helppo upotus.  Mikä ihmeen Prezi -videoesittely blogin lopussa.

Pyydän opiskelijoita miettimään ryhmässä kaikkia tapahtumia, henkilöitä ja vuosilukuja joita he muistavat kristinuskon historian varrelta ennen ajanlaskun alkua ja sen jälkeen (Prezin 1. sivu auki tykin näytöllä). Kun kysyn vastauksia, kukaan ei viittaa. Kysyn oppilailta haluavatko he kokeilla jotain uutta vastausjärjestelmän käyttöä kuten Kahoottia tms. Yllätyksekseni oppilaat haluavat käyttää Socrativea. Konservatiiveja siis? Kyseessä on varmaan ihan sekin, että he ovat jo tottuneet tähän tapaan. Kolmas kerta kun tapaamme meneillään ja he ovat jo omaksuneet tämän välineen osaksi opetustamme. Upeaa! Opettajana kuulostelen itseäni ja totean, että helpompaahan tämä minulle on. Opettajana minun olisi helppo jumahtaa yhden järjestelmän käyttäjäksi. Työni vuoksi haluan kuitenkin kokeilla jotain muutakin. Testata asioiden toimivuutta, ennenkuin koulutan opettajia ja huutelen asioista eteenpäin. 

Tällä kertaa pyydän opiskelijoita lähettämään vastaukset kännyköitä käyttäen ryhmänä siten, että he yhdessä sopivat mitä lähetetään ja kuka lähettää. One-to-one laiteajattelu ei mielestäni ole ainoa oikea malli ja täysin perusteltu, vaan koulussa opeteltavat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä myös laitteiden käytössä. Kun vastaukset näkyvät tykillä nettiselaimen ikkunasta, laitamme tapahtumille vuosilukuja niiden perään kosketustaulun kynätoimintoa käyttäen (Preziesitys tällä välin alapalkissa odottamassa). 

Koska kaikki keskeiset asiat eivät opiskelijoiden kommenteissa näy, käytämme etukäteen Notebookilla tekemääni pohjaa siten, että opiskelijat pääsevät siirtelemään keskeisiä tapahtumia aikajanalle kosketustaululla. Olen laittanut vuosiluvut janalle valmiiksi ja opiskelijat siirtävät kirjoitettuja tapahtumia ryhmän tukiessa heitä taululla. Kädet osoittavat pulpettien takaa minne mitäkin pitää siirtää, välillä peput nousevat jopa tuoleilta ja yhdessä tekemisen meininki on aistittavissa. 

Haasteita aiheuttaa nyt kuitenkin teknologia sinänsä. SmartBoardin, kuten muidenkin kosketustaulumerkkien edullisimmat ja varhaisimmat mallit eivät hyväksy monikosketusta siten, että kaksi tai useampi voisi aidosti tehdä töitä taululla yhtäaikaa. Siksi nytkin saan opastaa opiskelijoita opiskelemaan toistensa kunnioittamista, vuoron odottamista ja sitä, miten yhdessä joutuu sopimaan kuka siirtää mitäkin. 

Pedagogisesta näkökulmasta investointina valitsisin ehdottomasti kosketustaulun joka toimii jo tablettien tyyppisesti, mutta huomioiden vähintään kaksi yhtäaikaista käyttäjää (kirjoitus ja siirtely). Tämä teknologian muoto kertoo myös siitä, ettei pedagogista ymmärrystä teknologian luokkahuonekäytöstä juurikaan ole ollut aikanaan olemassa. On ajateltu, että laite on vain open iso tabletti luokan edessä. Opetustyylin pohdinta on tässäkin kohtaa meillä kaikilla opettajilla paikallaan. Miten minä haluan kosketustaulua käyttää? Millaista on minun pedagogiikkani teknologian kanssa?

Perinteiset kasvatuskeskustelut nousevat tilanteista

Ja niin. Tuleehan taululle myös piirros (ei perinteisestä kirkkoveneestä, ihme kyllä, vaan) hampusta. Käytän tilanteen hyväksi kiittäen piirrustuksesta ja opettaen opiskelijoita ohjelmiston käytöstä: Napauta objektia ja klikkaa alasvetovalikko auki. Valitse: Poista. Sanan poista huutaakin joku oppilaista ja hymyilen itsekseni. 

Joku huutaa takanani naisen sukupuolielimen nimen vihaisena. Käännyn ja katson nuorta miestä pysähtyen, mutta empaattisesti. Onko kaikki hyvin, miksi olet noin vihainen? Koko luokka hiljenee. Kysyn häneltä: Tiedätkö mitä tuo sana tarkoittaa? Pääsemme keskustelemaan vihaisena sanottujen sanojen merkityksestä ja tuonkin mainitun asian (v****) arvosta. Sovimme ettei tuota sanaa enää uskonnontunneilla tarvitsisi käyttää. Omien lasteni kanssa käytän samaa taktiikkaa: Kun asia nousee esille, tartu siihen ja käy asia läpi. Asianosaisten motivaatio keskusteluun on paljon suurempi, kun se on noussut elävästä tilanteesta heidän keskellään, kuin jos se ulkokohtaisesti käytäisiin läpi. Paimentamista. Se on opettajan työtä.

Kirkkohistoria jatkuu ja esitykseni kaareen Prezissä olen upottanut videotrailerin uusimmasta Jeesus -elokuvasta joka ilmestyy tänä keväänä ja Luther -elokuvasta olennaisten tekstipätkien oheen. Oppilaat haluaisivat, että katsomme koko leffat. Pääsemme hyvään keskusteluun tekijänoikeuksista ja elokuvien näyttöä koskevasta laista. Juuri tällaisissa kohdissa koen, että kasvatustyötä myös näistä asioista käydään. Emme voi katsoa elokuvaa tunnilla, tai Youtube -pätkiä isolta näytöltä yhdessä, koska oppitunti on julkinen paikka ja elokuvien julkinen näyttäminen vastoin tekijänoikeuslakia. Meillä on oikeus katsoa lainaus elokuvista, mutta ei koko leffaa.

Traileri Youtubessa ei ole koko leffa, mutta mielestäni riittää herättämään opiskelijoiden mielenkiinnon ja huomion haluttuun asiaan helposti. Kännyköiden kautta katsomisen arvoista. Toimii tälläkin kertaa. Koska Youtuben katsominen on kiellettyä opetuksessa, oppilaita voi pyytää katsomaan Youtube -pätkät (facebook -ryhmään laitetun linkin kautta) pareittain älypuhelimien näytöltä. Tiedän. Opettajana, olenko rikollinen -kirjoitus kuvaa hyvin omiakin tuntojani tekijänöikeuksista, mutta opettelen niitä noudattamaan tässä suossa itsekin. Katsotaan tuleeko eduskunnan esityksessä tähän muutosta.

Jeesuksen elämää pohtiessamme katselemme (Preziltä) Jeesus- "faktoja" ja mietimme mitkä kyseisellä listalla ovat asioita, jotka tieteen ajattelun näkökulmasta voivat olla totta ja mitkä jäävät uskon asiaksi. Saamme hyvää keskustelua aikaan siitä, mitä historian tutkimus tietää Jeesuksen elämästä (tacituksen kirjoitukset yms) ja Jeesuksen historiallisuudesta.

Siirtyessämme uskonpuhdistukseen, katsomme pienen pätkän Luther -elokuvasta, jossa näkyy hyvin Rooman keskiaikaista meininkiä ja Lutherin reaktioita näkemäänsä. Opiskelijoiden tehtävänä on etsiä epäkohtia, joita Luther kohtaa Roomassa. Tehtäväni Lutherin kokemuksista Roomassa käymisestä puretaan nyt oppilailta kysymättä MindMeisterissa. Avaan mitään sanomatta MindMeister -ilmaistilini oppilaiden edessä, kirjoitan uuden MindMapin keskelle jo aiemmin esitetyn kysymyksen videosta (Mitä epäkohtia Luther näki Roomassa käydessään) ja puramme tehtävän mindmappiin. Mindmeisterissa voi tehdä 3 mindmappia ilmaiseksi. Poistan aina edelliset mindmapit ja voin näin käyttää ohjelmaa ilmaiseksi. Vastauksia alkaa tulla ihan viittaamalla, eikä socrativea tällä kertaa kaivata. Visuaalisuus auttaa oppilaita varmasti eikä tällä kertaa tarvitse katsoa opettajan (minun) huonoa käsialaa. Lisään aina uuden kuplan oppilaan kutakin vastausta varten.

Tehtävä ATK -luokassa uskonpuhdistuksesta ja Portfoliotsekkaus

Viimeiseksi puoleksi tunniksi menemme ATK -luokkaan (olisipa oppilailla omat kannettavat tai täppärit...toisaalta seurakuntaopiston ATK -luokka on todella viihtyisä ja hyvätasoinen). Teemme tehtävää lukien uskonpuhdistuksesta Pälkäneen lukion tekstiä ja sen lopussa olevat tehtävät 4 ja 5.  Puramme tehtävän yhdessä keskustellen ja annan oppilaille kolmannen portfoliotehtävän kurssista jakaen tehtävän, kuten tuon aiemmankin tehtävän ja päivän aikana katsotut youtubepätkien linkit facebook -ryhmässämme.

Samalla kun oppilaat laittavat viimeisintä portfoliotehtäväänsä alulle, laitan wilmaan merkinnät, kierrän kaikkien luona tarkastamassa missä portfolioissa mennään. Käyn keskusteluja kaikkien kanssa hetken kahdenkesken työn äärellä ja muistan ruotsalaisen tutkimuksen, jonka mukaan luokanopettajalla on päivässä keskimäärin 3 minuuttia kahdenkeskistä aikaa oppilaidensa kanssa. Nämä hetket ovat arvokkaita. Mietin, että tämä kohta pitäisi toteutua jotenkin kaikilla uskontotuntisessioilla (3h aamupäivisin putkeen).

3. Portfoliotehtävä

Harmittaa, ettei minulla vielä ole kaikkien medialupalappuja, jotta voisin julkaista oppilaiden tekemiä töitä, mutta kunhan saan joitakin, voinen tuoda tänne muutaman mainion Bitstripsin Lutherin elämästä.

Tapaamiskokonaisuus keskittyi nostamaan esille kirkkohistorian keskeisimpiä tapahtumia ja syventämään tietoja näistä. Tällä kertaa näin. Ensi kerralla opena onkin Piia ja aiheena maailmanuskonnot. Toivon, että sait eväitä omaan opetukseesi tänäänkin!
Voimia työhön!

Kosketustaulun käytön alkeet Sallan tapaan:

• Älä pelkää tekniikkaa vaan tartu siihen rohkeasti! Oppilaat auttavat kyllä, jos et itse jotain tiedä - salli itsellesi erehdykset!
• Käytä kosketustaulua pedagogisesti aivan samalla lailla kuin käyttäisit liitutaulua tai fläppitaulua aluksi tutustuen kosketustaulun esitysohjelmistoon. Pyydä kuitenkin työkaveria, joka osaa jo taulun käytön näyttämään, miten taulu kohdistetaan joka tunnin alussa ja mistä ohjelmisto avautuu ja suljetaan. 
• Kirjoita esitysohjelmiston avattuasi ja taulun kohdistettuasi sen omilla kynillä. Ellet kaipaa kirjoitettua asiaa (kuten liitutaululle ja fläpille kirjoitetuthan asiat aina häviävät), niin sulje ohjelmisto opetuksen lopetettuasi.
• Älä nappaa liaan isoja haasteita kerralla vaan sano itsellesi, että jo tämä hyppäys riittää nyt!
• Taputa itseäsi olalle ja ole itseesi tyytyväinen! Koulutit itsesi juuri kosketustaulun käyttöönotossa!

SOMEn / facebookin käyttöön vinkkejä Sallalta kuvan kautta

Mikä ihmeen Prezi? 

 

Kurkkaa kirkkohissan tuntikokonaisuudessa käyttämäni pohja videona, jota käytin siis ristiin notebook -ohjelmiston kanssa (oppilaita aktivoivampi kuin Prezi), paperiryhmätöiden, opetuskeskustelujen ja Socrativen käytön rinnalla.